Hilla Fannin ristiäiset

Helou!
Ensimmäinen viikko on takana Hillan kanssa ja täytyy sanoa, että tosi rankkaa on ollut! Olen joka ilta sammunut sänkyyn ja eilenkin nukahdin vahingossa meikit vielä naamassa. Olisi paljon helpompaa, jos olisi toinen ihminen jakamassa vastuun koirasta, mutta nyt on vain yksin pärjättävä. Aikamoista säätämistähän tämä on, kun talossa on vielä kaksi kissaakin. Aina joku on haluamassa huomiota ja nytkin Hillan nukahdettua on Nasu tullut vuorostaan syliini.

Koiranpennut ovat onneksi sen verran söpöjä, ettei nille pysty suuttumaan, vaikka ne koko ajan roikkuisivat housun lahkeessa, varastaisivat sukkia, hyökkäilisivät mopin kimppuun, repisivät talutushihnaa jne. ”EI” on varmasti eniten käyttämäni sana tällä hetkellä. 😀 Onneksi pentukoulu alkaa parin viikon kuluttua, josta saan varmasti lisää itsevarmuutta kouluttamiseen ja koiran kanssa olemiseen. Pänttäämäni teoria ei aina auta käytännössä, kun on kyseessä riehakas pentu.

Tämän viikon treenaamiset ovat jääneet lähes täysin, koska alkuviikosta en vielä viitsinyt jättää Hillaa yksin niin pitkäksi aikaa. Torstaina uskaltauduin pumppiin ja vitsit, että oli ihanaa päästä jumppaamaan! Vaikka kiirettä pitää, on vain pakko yrittää järjestää itselleen aikaa treenata, koska se pitää kehon ja mielen virkeänä. Eipä kovin monesta asiasta tule yhtä hyvää fiilistä, kuin treenaamisesta! 🙂 Kuvasin muuten tänään Hillaa, kun lähdin kotoa pois ja ensimmäiset 10min itki ja uikutti, mutta sitten nukahti, eli ilmeisesti pärjää ihan hyvin yksin (kissat ovat makkarissa ja Hilla olkkarissa). Odotan kovasti, että päästään Hillan kanssa tekemään yhdessä aamuaerobisia, mutta jonkin aikaa täytyy vielä valitettavasti odottaa. Hienosti pienokainen jo vipeltää, mutta kunnon lenkkiä ei olla vielä saatu tehtyä, koska jatkuvasti on kiva yhtäkkiä istahtaa maahan ja olla liikkumatta.

Hillalla oli eilen ristiäiset ja hänestä tuli tosiaan Hilla Fanni. Hillalla oli todella jännittävä päivä, koska hän tapasi viimein koko perheeni, myös siskoni pienet lapset. Meillä taisi olla aika rankat bileet, koska Hilla nukkui yhdeksän tuntia putkeen juhien jälkeen. 😀 Hilla sai todella tarpeellisia lahjoja ja tykkäsi kaikista kovasti, kiitos! Hiltsulta puuttuu enää valjaat, mutta niitä ei varmaan kannata hankkia vielä vähään aikaan vai mitä olette mieltä?

Rusetti ristiäisten kunniaksi 😀

 

 

 

 

Hillan ristiäislahjat 😀 Vetoleluja, käsinepyyhe, Hurtan heijastava talutushihna, Kong Genius -aktivointilelu ja herkkuja. 🙂

 

 

 Treenisaldo 24-30.3 (Hillan ensimmäinen viikko kotona)

Ma-Ke: –
To: Bodypump 55min
Pe: –
La: Bodyoump 55min
Su:-

Ps. Kiitos todella paljon ihanista kommenteistanne ja vinkeistä! Neuvot ovat edelleen todella tervetulleita, sen verran uusia juttuja (ja ongelmia) tulee päivittäin vastaan koiran kanssa! 🙂

PPS. Jos haluatte lukea Hillan tai mun kuulumisia useammin, niin tykätkää Piparin maailmasta Facebookissa täällä. 🙂

pipari

10 vastausta artikkeliin “Hilla Fannin ristiäiset”

  1. Onpas hän söpö!! Kyllä se siitä rauhoittuu alku on vain niin uutta ja kivaa. Meidän koira oli pennusta lähtien sellainen, että tykkäsi nukkua paljon eikä jaksanut pahemmin riehua. Pentukoulu on varmasti hyvä idea, niin opitte molemmat uusia asioita. Tosi hyvä, että kissat ovat ottaneet Hillan noin hyvin porukkaan. Kivaa kevättä teille:-)

  2. Ihana Hilla Fanni!! Nimi on syötävän suloinen, kuten kantajansakin 🙂

    Oletko muuten täysin suomalainen?

    – Vilma

  3. Moi,

    Tosi inspiroiva blogi sinulla, kiitos! 🙂
    Koiraa ei kannattaisi lenkittää ekaan vuoteen, koska sen luusto ja etenkin lonkat kehittyvät vielä. Pienemmillä koirilla ei ehkä niin paljoa vaikuta lonkkiin, mutta nivelet ja esim polvet voi mennä piloille liiasta liikuttamisesta. Kannattaakin ainakin eka puoli vuotta käyttää koiraa mielellään ulkona niin, että se saa vapaasti liikkua omassa tahdissaan, mieluummin tietty sinne vuoteen asti. 🙂 Tietty on tärkeää myös aloittaa remmissä liikkumisen opettaminen jo heti, mutta sitähän voi opetella ilman mitään kummempaa lenkkeilyä! Olet varmaan saanutkin kasvattajalta jo paljon tietoa ja ohjeita. Mutta kai se kertaus on opintojen äiti…? 😀
    Aurinkoista kevättä ja iloa pienen pennun kanssa, ne kasvaa niin nopiaan! 🙂

  4. Meillä on kaksi kleini poitsua ja itse olen kyllä suosinut omilla koirilla valjaita. Valjaita käytettäessä paine ei tule vain kaulan alueelle, vaan jakautuu tasaisemmin, jos koira vaikka kiskaisee äkisti eteenpäin. Ensimmäisen poitsun ollessa pentu, kävin lenkillä niin, että koira kulki suurimman osan ajasta kainalossa, kun oli pakko päästä itse lenkille ja toista ei raaskinut jättää yksin kotiin 😀 Tsemppiä hauvavauvan kanssa, kyllä se siitä helpottuu 🙂

  5. Ainiin, itselläni ei ole kokemusta koirista, mutta mulla on vissiin läheisriippuvuutta poteva kisu… Se oli paljon paljon pahempi aikaisemmin, alkoi huutaa heti kun lähdin kotoa ja kerran se ulvaisi niin kovaa, että se kuului neljännestä kerroksesta rapun ulko-ovelle asti! Ulvominen alkaa myös samaten heti kun alan rappuja astelemaan sisälle, eli kisu tunnistaa askeleet. Herrani on vielä aika toimelias tapaus, joten välillä kysyy hermoja jaksaa toisen riehumista, jos ei itse jaksa olla koko ajan viihdyttämässä tai ulkoiluttamassa. Nykyään lähteminen ja tuleminen eivät tuota ongelmaa, mutta jostain syystä sellaiset toimet, jossa joudun ramppaamaan paljon kodin ja pihan välillä esim. pyykkin pesu pyykkituvassa, aiheuttavat hirveän huutomellakan. Mulla on pari naapuriakin käynyt ihmettelemässä sitä ”hirveää kärsivää ääntä”, mikä mun oven takaa tulee. 😀 Mutta nykyään, onneksi, kisu on rauhottunut iän ja kokemuksen myötä todella paljon. 🙂 Ei se ihan normaali oo vieläkään, mutta rauhottunut kuitenkin hurjasti.

    Koiranpentu on varmaan hieman eri juttu kuitenkin, mutta tosiaan toisinaan ne rakkaat kullannuput ovat aika suuritöisiä ja vähän rasittaviakin, vaikkakin rakkaita ovatkin!

  6. Ei tuosta pennusta ole sinulle vielä hetkeen lenkkikaveriksi, sillä pentujen tulisi antaa kasvaa ainakin yli puolen vuoden ikäiseksi ennen kuin on hyvä ikä vähitellen aloittaa pienten lenkkien tekeminen, vähitellen matkaa pidentäen. 🙂 Kyllä koira saa kasvaa ainakin lähemmäs yhden vuoden ikää, ennen kuin siitä saa kaverin kunnon lenkeille.

  7. Voi kun ihana Hilla sinulla. Mullakin on kauhea koirakuume. Mutta en tiedä uskaltaako ottaa kun mulla on jo 6 vuotias kissa, joka on aina asunut ilman toista eläintä. Mun kissan nimi on Hile ja sanon häntä kanssa Hiltsuksi. Sulla on tosi kiva blogi ja olen jo kauan ollut lukijasi. T. Hedu

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 
Tykkää jutusta