Nasu ja Pampula/Pompula

 
 
 

Moikka!
Lähden parin tunnin päästä lentokentälle, mutta ajattelin tulla nopeasti päivittämään tänne kuulumisia. Olemme lähdössä perheeni kanssa Budapestiin viettämään äitini 60-vuotis syntymäpäivää. Olen odottanut kovasti tätä matkaa, mutta nyt ei ole fiiliksiä lähteä ollenkaan. Nasu alkoi keskiviikkona oksentamaan, mutta luulin sen olevan ohimenevää. Torstaina huomasin, ettei Nasu syö tai juo ja oksensi muutaman kerran vaaleanpunaista nestettä, eli ilmeisesti verta. Tarkkailin tilannetta ja vein aamulla eläinlääkäriin. Siellä otettiin verikokeet, mutta niistä ei ilmennyt mitään juurikaan poikkeavaa, hieman valkosoluarvot olivat matalat tms. Nasu oli tiputuksessa, sai antibiootteja tulehduksen varalta ja söi eläinlääkärissä, mutta nyt kotona ei ole taas syönyt mitään ja nukkuu vaan, eikä ole ihmisten lähellä. Minikin nuuhkii Nasua ihmeissään. Inhottavaa lähteä matkalle, kun ei tiedä mikä Nasulla on. 🙁 Nasu sai oksennuksenestoainetta ja Nasu täytyy viedä huomenna röngteniin, jos olo ei parane tai jos oksentaa, koska on saattanut nielaista jonkun vieraan esineen. Stressaa ihan älyttömästi ja mietin kannattaako edes lähteä matkalle, kun vain mietin koko ajan mikä Nasulla on. Pelottaa ihan älyttömästi, koska Nasu käyttäytyy niin oudosti. 🙁

Mikä ihme tässä on, että parin viikon sisällä molemmat kissat on täytynyt viedä eläinlääkäriin, kun normaalisti ovat terveitä! Kaiken lisäksi eläinkääkärikäynnit ovat sijoittuneet juuri niille päiville, kun olen käynyt katsomassa koiranpentuja. Yrittääkö maailmankaikkeus antaa merkkejä, että älä ota koiraa?  Kävin tänään, eli perjantaina katsomassa mittelspitzin pentuja sillä aikaa, kun Nasu oli eläinlääkärissä. Otin tällä viikolla yhteyttä todella pätevän oloiseen kasvattajaan ja pääsin katsomaan kaverini kanssa neljäviikkoisia pentuja. Minulla olisi mahdollisuus saada pentueesta musta tai valko-mustan kirjava narttupentu, mutta harkitsen vielä asiaa. Täysikasvuiset mittelit olivat todella hyväkäytöksisiä ja ihania, joten ihastuin rotuun täysin! Kasvattaja oli todella mukava ja keskustelimme hänen kanssa pitkään ja hän osasi vastata asianmukaisesti kaikkiin kysymyksiini. Hän myös kertoi avoimesti rodun huonoista puolista ja jakoi surullisiakin kokemuksia koirista ja niiden kasvattamisesta. Joku muuten ihmetteli kommenttiboksissa olenko ostamassa rekisteröimätöntä pentua, mutta en siis todellakaan ole! Tämä kasvattaja pitää huolen, että pennut ovat sirutettu, rekisteröity ja eläinlääkärin tarkastamia ennen, kuin lopullinen päätös pennun saamisesta tehdään! Myös pentujen vanhemmat on polvi- ja silmätarkastettu. Haluan rauhallisen pennun, joten sekin vaikuttaa siihen minkä näistä pennuista saisin. Sain muuten myös sellaisen kysymyksen siitä olenko harkinnut ottavani rescuekoiran. Olen kyllä harkinnut, mutta otettuani asiasta selvää tulin siihen tulokseen, ettei musta ole kasvattamaan kodinvaihtajaa. :/ Olisi ihana antaa koti aikuiselle koiralle, mutta mulla ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi kokemusta koirista, kun lähes kaikki rescuekoirat tuppaa olemaan hieman ongelmallisia, esim on eroahdistusta, sisäsiisteys ongelmia jne. Haukkaisin liian ison palan, vaikka ajatus koiran ”pelastamisesta” olisi ihana.

Meillä klikkasi hyvin kasvattajan kanssa ja sain nyt muutaman päivän aikaa miettiä otanko pennun, jonka luovutus olisi kolmen viikon päästä. Kasvattaja vaikutti ärkevältä, pennut ja täysikasvuiset terveiltä ja mulla on tosi hyvä fiilis tästä kennelistä. Myös kaverini oli samoilla fiiliksillä. Ainoa mitä jään harkitsemaan on pennun väritys. Olin asennoitunut jo siihen, että olen ottamassa valkoisen japaninpystykorvan, mutta toisaalta ihastuin myös mustaan mitteliin. Onko väri loppujen lopuksi niin tärkeä tekijä, kun en ole viemässä koiraa näyttelyihin? Nimeksi ajattelin Pampulaa tai Pompulaa, koska mielestäni vain valkoiselle koiralle sopii Pumpuli. Mun ei pitänyt enää kertoa koirajuttuja blogissa, mutta kuinkas kävikään…

Minä ja potentiaalinen Pompula 🙂

 

Pompula? 🙂 Pampula?
 
 
 
 

 

 

 

 
 

 

Ihana Nasu hassuteli yksi päivä 🙁

Jee sain Fitnesstukulta paketin ja kaikki tuotteet tulevat tarpeeseen! En ole vielä ehtinyt testailemaan, mutta patukat otan ainakin matkalle mukaan. 🙂 Mua kiinnostaa erityisesti toi Intensity -buusteri, mutta teen näistä varmaan oman postauksen. Noissa uusissa juomapulloissa on ihanat karkkivärit ja sainkin pinkistä heti kehuja, kun oli yksi päivä käytössä. 😀

Jee!

Heippa ja lähettäkää hyviä ajatuksia Nasulle! <3 Päivittelen blogia matkalla, jos hotellissa on ilmainen netti. 🙂

pipari

12 vastausta artikkeliin “Nasu ja Pampula/Pompula”

  1. Ihana Pampula/Pompula! Tuo musta-valko kirjavakin oli tosi kaunis.
    Toivottavasti löydät mieluisen pennun joka olisi rauhallinen ja reipas.
    Pikaista paranemista kissoille.

    • Kiitos, Nasu voi jo paremmin. 🙂
      Valitettavasti kirjava pentu on jo varattu, mutta ensisijaisesti mietinkin tuota mustaa. 🙂

  2. Paranemisia kissalle.

    Ihanaa koiraa olet ottamassa ja mun mielestä kaiken väriset koirat ovat hyvän värisiä. =D

    Ehkä kirjoittelet Budapestin kuulumisia kuvien kera, itte oon lähdössä sinne huhtikuussa ja kaikki matkakertomukset kyllä kiinnostaa.

    • Nasu voi jo onneksi paremmin. 🙂

      Kirjoittelen kyllä Budapestin reissusta. Olen täällä ensinmäistä kertaa ja vaikuttaa ainakin tällä hetkeltä rauhalliselta paikalta. Paljon löytyy tekemistä ja ollaankin menossa aamusta iltaan. 🙂

  3. Sä et pian ees muista, että halusit aluksi valkoisen pennun! 🙂 Mäkin aluksi kattelin kermanvärisiä ja black&taneja, mutta kun sitä pentua alko tositarkoituksella ettimään niin muut kriteerit voitti 100-0 ja niin sen pitäisikin mennä. Nyt mulla on ihana ja maailman kauhein ruskea spitzi. <3_<3

    "Onko väri loppujen lopuksi niin tärkeä tekijä, kun en ole viemässä koiraa näyttelyihin?" Ja onhan se musta sekä kirjava myös värejä, jotka näyttelyssä kelpaa. 🙂 Jos siis siitä joskus innostuisit.

    • Mä en muistanut miltä mustat pystykorvat näyttää livenä ja olin positiivisesti yllättynyt, kuinka ihanalta pentujen musta isä näytti. 🙂 Kuvissa mustat mittelit näyttää aikamoisilta möröiltä, mutta livenä suloisia ja ne silmätkin jopa erottuu. Mua vaan vähän jännittää miten löydän punkit mustasta karvasta. :/ Meillä oli joskus ulkokissoja ja niiltä oli helppo bongata punkit vaaleasta karvasta.

      Tarkotin tolla näyttelyjutulla sitä, että en edes osaa valita koiraa ulkonäön perusteella tai katsoa mikä pentu olisi edustavin/erikoisin. Vanhemmat ovat menestyneet näyttelyissä, mutta itseä ei kiinnosta.

  4. Miten oikein saat noita paketti tuotteita eri firmoilta? Siksi että sinulla on blogi vai miten?

  5. Sulle sopii varmasti mittelikin rotuna hyvin, ja ainakin muutama vuosi sitten saksanpystykorvaharrastajilla oli oma rotufoorumi, josta saa myös varmasti tukea ja apua jos/kun sitä uutena koiranomistajana tarvii. Ja muistaakseni järjestävät kimppalenkkejäkin.

    Värillä ei tosiaan pitäisi olla niin isoa väliä, vaan ensin terveys, luonne, kasvattajan kanssa synkkaaminen, jne. ja sitten vasta jos on vielä varaa valita niin katsoa väriä.

    Suosittelen muuten lämpimästi liittymään jollekin koirafoorumille (esim. koirat.com) tai ainakin käydä lueskelemassa keskusteluja, siellä on monesti käyty jo kaikki ne ongelmat ja kysymykset, joihin ”jokainen” tuore koiranomistaja törmää, läpi. 🙂

    • Juu oon löytäny ton pystykorvien foorumin joskus, kun googletin pomeraneja, eli sitä on tullut luettua. 🙂
      Myös koirat.comia tulee luettua päivittäin, erityisesti pentua odottavien ketjua. 😉

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 
Tykkää jutusta