Salil eka salil vika

Arvatkaa vaan kuinka kauan mun on tehnyt mieli tehdä postaus, jonka otsikkona on ”Salil eka salil vika”! 😀 Kävin eilen treenailemassa Satsilla, koska yritän nyt totutella siellä salilla käymiseen, kun kohta ei enää asuta taloyhtiössä, jossa on kellarisali. Täytyy vaan löytää sopivat kellonajat, jolloin ei käy juurikaan muita kanssatreenaajia, jotta oikeasti pääsee treenaamaan. En ymmärrä miten joku voi treenata klo 15-20 aikoihin, kun sali on täynnä ihmisiä. Painot ja laitteet ovat jatkuvasti varattuja, joten varmasti tulee liian pitkiä taukoja. Mun taktiikka on käydä salilla klo 9-13 aikoihin, jolloin ihmisiä ei ole liikaa ja sitten kun koulu taas alkaa pitää vissiin alkaa menemään salille joskus 6.30. 😀

Mulla oli treenatessa mukana uusi Lux-Casen käsivarsikotelo (toi ihana pinkki väri on loppu, sorry), joka pysyi napakasti mukana treeneissä, eikä häirinnyt yhtään. Ainoa miinus on, että kotelon muovin läpi on välillä hankala käyttää kosketusnäyttöä, esim kun vaihtaa biisiä.
 

Tykkään Satsilla salilla käymisestä siinä, että siellä pystyy tehdä kunnon lämmittelyt, kun taas kellarisalissa ei ole kunnollisia lämmittelylaitteita. Tykkään ensin tehdä mäkikävelyä juoksumatolla ja sen jälkeen soudan, eli yhteensä lämmittelyä noin 10-15 minuutia. Sitten vielä nopeat keppijumpat ja lyhyet venyttelyt. Itse treeniin menee noin 50-55min, mutta lämmittelyn ja loppuvenyttelyiden kanssa treeniin menee n. 1h20min. Eilen oli vuorossa etureidet-hauis-vatsa -treeni. Mun mielestä on jotenkin awkwardia kyykätä ja pyllistellä, jos lähistöllä on muita treenajia, koska aina joku vilkuilee, oli sitten kyseessä nainen tai mies. Itseasiassa eilen näin sivusilmällä, kun joku tyttö tuijotti mua koko treenin ajan ja meinasin jo mennä kysymään, että lukeeko se mun blogia vai mitä ihmettä. Ruuude! Olen sen verran ujo, että vaivaudun tuollaisesta. Olen yrittänyt päästä yli siitä, kuinka ihmiset tuijottelee toisiaan treenatessa, mutta kyllä se vaan häiritsee omaa keskittymistä. Auta armias, kun tein penkille nousua, niin johan se kiinnosti. Niin moni treenailee vain laitteissa, joten jos joku tekee jotain vähänkin poikkeavaa, niin heti tuijotellaan. Enkä tarkoita, että ihmiset katsoisivat juuri minua, mutta siis ylipäänsä ihmiset tuijottavat kaikkia kanssatreenajia ja vahtaavat miten ja mitä muut tekevät. Itse ainakin pyrin tekemään treenin laput silmillä, joten keskityn vain omaan juttuuni ja kuuntelen musiikkia napit korvissa.

69 kaloria poltettu, jes! 😀

 

Penkille nousu. Kokosin tällaiset laudat päällekkäin, mutta parempi olisi tehdä boxin päällä.

Katsoin yksi päivä Mustan Barbaarin videoita ja järkytyin siitä leijumisesta. Treenaamisessa pitäis nimenomaan olla nöyrä, koska treenaaminen on jatkuvaa oppimista ja kehittymistä. Menisi Mayorsille treenaamaan, niin ei paljon huutelisi. 😛 Hauskan oloinen tyyppi kuitenkin ja menevä biisi.

pipari

23 vastausta artikkeliin “Salil eka salil vika”

  1. Oon täysin samaa mieltä tosta tuijottelusta! Todella kiusallista kun pinnistelee viimeisiä toistoja järkyttävät tuskan irvistykset naamallaan ja näkee esim. peilin kautta kun joku kyttää silmä kovana 😀 Ite oon vaan koittanut ignorata sellaset ihmiset täysin ja yritän ajatella että sen kun tuijottavat, vaikka pakko se on myöntää että kyllä ärsyttää!

    • Joo ja vielä kun puuskuttaa kovaa vikoja toistoja tehdessä, niin johan on!! Mun pitää ostaa joku oma sali. 😀

  2. Mäkin vaivaannun noista tuijottelijoista ja välillä jopa vaihdan treenijärjestystä sen takia, ettei tarvii mennä jonkun tuijotteijan eteen huhkimaan 😀 hassua, kun osa tekee sitä niin suoraan, ihan kuin siinä ei olisi mitään vikaa…

    • Mäki oon joskus vaihtanut treenijärjestystä, vaikka niin ei kyllä kannattais tehdä. :I Jotkut on kyllä ihan pimeitä, kun tuijottaa avoimesti. Etenkin miehet, yök. 🙁

  3. muakin on tuijotettu kun oon tehnyt penkille nousuja! 😀 ärsyttävää ja sit mulle iskee kamalan epävarma fiilis tekemisestäni, vaikka ei kuuluisi tietenkään 😀

    • Mullekkin saattaa tulee epävarma fiilis, jos joku jää oikein tuijottamaan. Onneks oon käyny pt:n kanssa treenaamassa, jonka jälkeen oon saanu paljon itsevarmuutta tekniikoihin, joten en pelkää enää muiden katsovan, että mitä ihmettä toi tekee… Kyllä sitä silti saattaa edelleen epäillä omia tekemisiään, kun tulee paineita ulkopuolisten katseista. 😮

  4. luultavasti tuijottelijat ottavat vinkkeja omiin treeneihinsa. Salilla oppii todella usein jotain uutta jos vaan uskaltaa katsella hieman ymparilleen 🙂 Itse olen tottunut tuijotteluun enka vaivaannu sita, luultavasti jopa itse syyllistyn siihen sarjatauoilla jos ei ole muuta tekemista.

    • Kyllä mäkin katson välillä mitä joku tekee, jos hän näyttää tekevän jotain erikoista ja hänellä on todella hyvä vartalo. En kuitenkaan jää tuijottamaan, mutta vilkaisen hienovaraisesti sivusilmällä. 🙂

  5. Kun joutuu käymään ruuhka-aikaan, oppii nopeasti tekemään sillä mikä sattuu olemaan vapaana. Treeni harvoin kulkee missään tietyssä järjestyksessä, koska itse en ainakaan ala odottelemaan vieressä seisten että joku laite vapautuu. Ja on siellä jonkin verran porukkaa myös 6.30! Klo 20 aikaan yleensä hiljenee mutta se on mulle jo liian myöhään, ei saa unta ajoissa sen jälkeen.. Kyyläilyynkin tottuu aika nopeasti, keskittyy vaan omaan treeniinsä ja voihan sitä sarjatauoilla vilkaista mitä muut touhuavat, jos saisi idiksiä omaan treeniin. 🙂 Tervetuloa Satsille! 😀

    • Ei mua haittaa, jos salilla on muutama muu, mutta jos kaikki laitteet on jatkuvasti varattuja, niin silloin on liikaa ihmisiä mun makuun. Joo kiitos vaan… onnee mulle sinne! 😀 😀

  6. Mua häiritsee kans aivan hulluna! Ja nimenomaan kun itekin olen vähän ujo niin tulee heti todella vaivaantunut olo kun ihmiset tuijottaa. Toisaalta joskus huomaan että itse katson muita jos joku liike näyttää mielenkiintoiselta ja sitten huomaan että olen itse se ”tuijottelija” 😀 mutta itse jopa hiemaan pelkään mennä salille jos olen vähänkin epävarma uusista liikkeistä, kun tuntuu että en pysty keskittymään ja tehdä rauhassa omaa juttua kun ympärillä häärää ja kattelee muita ihmisiä. :/ hankalaa.

    • Sun kannattais hommata itelles pt, jonka kanssa voisit käydä tekniikoita läpi, jotta tuntisit olosi sitten mukavammaksi salilla. 🙂 Mulla ainakin auttoi! 🙂

  7. Asun niin pienellä paikkakunnalla et mun salilla on yleensä noin 4 henkeä treenaamas samaan aikaan 🙂 Sinne voi siis hyvin mennä jopa klo 17-20, kun taas Helsingin keskustan saleilla on siihen aikaan järkky tungos… Tykkään kovasti, koska en oo yhtään aamutreenaaja ja duunien takia pakko treenailla klo 17 jälkeen… 😉 Oon ollut lauantaina kesällä salilla myös ihan yksin 😀 😀

    • Oon kade! 🙂
      Mä kävin joskus kanssa yhdellä salilla, joka oli tosi rauhallinen. Pyhien aikoihin olin aina yksin salilla. 😀

  8. Siis voi hemmetti!! Toi tuijotus on TODELLA ärsyttävää! En oikein tiedä, mitä ihmiset sillä hakevat.. Välillä musta tuntuu, että muutaman kanssatreenaajan on kohotettava omaa itsetuntoaan tuijottamalla muita.. Varsinkin sellainen ”mean girls” tyyppinen tuijotus (= päästä varpaisiin) kiristää ainakin mun vannetta pään ympärillä! Ja varsinkin, kun itsellä ei ole mikään unelmien vartalo, ja haluaisin kovasti näistä ylimääräisistä eroon, niin tuo tuijotus ei todellakaan auta..

    Oliko sulla (onko vieläkään, ei varmaan?) fyysistä ahdistusta omasta painostasi?
    Olen muutaman kerran tehnyt typerän virheen ja käynyt puntarilla salilla (paino 83kg, pudotin sitä 6kg, mutta kaikki on tullu takaisin).. Siitä ahdistuneena treenailemaan, ja kun alkaa tarpeeksi ahdistamaan, niin paniikkikohtaus on valmis.. Ei helvetti sanon minä.. Viimeksi kk sitten lähdin salilta paniikin saattelemana pois.. Olin jo päättänyt että vedän treenin täysillä, ja vedinkin alkulämmittelyn.. Mutta siirtyessäni laitteeseen, mua alkoi ahdistamaan niin paljon, etten pystynyt pidättelemään itkua, ja lähdin kotiin… Mä en tiedä, mikä hemmetti mua vaivaa, mutta tää ahdistus on tullut vuoden aikana..

    • Mä tiedän tasan tarkkaan mitä tarkoitat tuolla ahdistuksella… Tuntuu, että haluaisi vain olla näkymätön. Joskus mulla tulee esim. töissä tai koulussa tuollaisia kohtauksia, kun tunnen itseni läskiksi ja läskit pursuaa vaatteista. Olen huomannut, että tämä tunne tulee aina silloin, kun oon ahminu ja sen seurauksena olen turvonnut. Olo on silloin todella epämukava, vaatteet kiristävät (käytän yleensä todella istuvia vaatteita) ja olen huonolla tuulella. 🙁 Tsemppiä sulle! Mulla auttaa, kun syön hyvin, silloin tulee kevyempi olo ja parempi oli itsestä, jolloin ahdistuskohtaukset vähenevät.

  9. Hahah ihan totta toi tuijottelu! Taitaa olla joku suomalaisten ominaispiirre…. Itsekin olen erityisesti salilla ja esimerkiksi junassa huomannut kun itse pinkoo viime sekunneilla junaan, niin johan koko vaunu tuijottaa kuin ei olisi ennen hengästynyttä ihmistä nähnyt:D Ja sama juttu salilla; olipa se minä tai joku muu joka uskaltautuu heilumaan painojen kanssa enemmänkin niin tuntuu että olisin jossain näytöksessä:D Huomaan tässä suuren eron esimerkiksi amerikkalaisiin verrattuina. Siellä asuessani tuntemattomatkin ihmiset saattoivat salilla tuijottelun sijaan tulla kehumaan, tsemppaamaan tai antamaan vinkkejä treenaamiseen. Uskon kyllä, että meillä suomalaisillakin tuijottamisen syynä on vain puhdas uteliaisuus toisen treenitekniikkaa tai painoja kohtaan. Harmi vaan, että tulee ilmi tuijottamisena joka on kieltämättä todella inhottavaa ja epämukavaa erityisesti salilla…!:/
    PS. Haluan vielä kiittää superkivasta blogista, joka on yksi lemppareistani! Blogisi on ihanan aito, jota harva blogi enää on..! Jatka samaan malliin!:) Hyvää joulua!

    • Mun on pakko sanoa, etten tykkäisi amerikkalaisesta tavasta lähestyä tuntemattomia ihmisiä, koska tykkään olla etenkin salilla omissa oloissani. 😮 Joskus joku on puhunut mulle salilla ja oon ihan shokissa, että miksi tuo ihminen puhuu mulle. 😀 Suomalaiset sen sijaan kuiskuttelee ja katsoo muka salaa.

      Kiva kuulla, että blogini välittää musta aidon kuvan. 🙂 Luulen olevani aikalailla samanlainen livenä, kuin täällä blogissa. 🙂

  10. Hmmm.. Mä varmaan olen yksi noista salilla tuijottelijoista, tosin en tee sitä tarkoituksella, mutta nyt kun rupesin miettimään, niin joku saattaa ajatella että kyylään. Jään siis todella usein vaan tuijottelemaan, uppoudun omiin ajatuksiini, etenkin just niillä sarjojen tauoilla, enkä edes tajua välillä että saatan tuijottaa suoraan jotain ihmistä kohti 🙂 Joskus tulee katseltua silläkin silmällä että mitä muut salilla puuhaavat, mutta sillon en kyllä todellakaan tuijota, vaan päinvastoin yritän vilkuilla mahdollisimman huomaamattomasti! 😀 Joskus olen huomannu että joku tuntuu tuijottavan, mutta tuijottakoot jos haluaa mua ja mun räpellystä tuijottaa, voi tosin olla että moni muukin harrastaa tätä mun ”tuijottelua”. Ja meidän salilla on lähes aina jonnin verran porukkaa, joten siihen kyyläykseen (ja treenien tekemiseen siinä järjestyksessä kun laitteita vapautuu) tottuu aika nopeaan. Liekö asiaan vaikuttaa myös se että olen asiakaspalveluammatissa ja mua kyylää päivittäin jopa sadat ihmiset, että eiköhän siihen jonkinlainen toleranssi ole kehittynyt jo 🙂

    • Mä luulen, että ihmiset kyllä tunnistaa eron, jos joku katsoo johonkin ajatuksissaan, kuin että tuijottaa tuijottamalla. Mäkin oon asiakaspalveluammatissa, mutta siellä en osaa ujostella ja rohkenen olla ihmisten edessä. 🙂 Salilla halun olla rauhassa ja vain tehdä omaa juttua, se ei mielestäni ole sosiaalinen tapahtumapaikka.

  11. Täytyy ehkä tunnustautua kyylääjäksi 😀 Tai ehkä vilkuilijaksi, teen kyllä omat juttuni keskittyneesti eikä mua haittaa jos joku tuijottaa (käyn naisten salilla, miesten tuijotus ehkä häiritsisikin enemmän..), mutta kyllä mä välillä vilkuilen mitä ne kaikista parhaimmalla peballa varustellut tytöt tekee koska haluan vinkkejä omaan ohjelmaani 😀 Pahoitteluni siis, mutta jos joku huomaa minut tuijottamassa, voi siitä päätellä omistavansa unelmieni pakarat!

  12. Siis apua mun on pakko tunnustaa syntini: olen kyylä ja ihan pahimmasta päästä. Oon tehny kaikkeni et pääsisin tästä tavasta eroon mutta kun on horoskoopiltaan neitsyt niin se vaan on sisäänrakennettu piirre! Sairaan ärsyttävää jopa itelleni. Sua en oo salilla kyylännyt mutta pyydän yleisesti anteeksi kaikilta muilta uhreiltani, en sillä tuijottamisella todellakaan mitään pahaa tarkoita, yleensä jollakin on vaan poikkeuksellisen kadehtittava perse tai mielenkiintoisia liikkeitä.

    Terveisin: salikyylä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 
Tykkää jutusta