The Real Piparin maailma

Moips!
Taas vaihteeksi päivitystä valmennuksesta. Viime viikolla ehdin treenaamaan ”vain” kuusi kertaa ja olin niin loppu, etten olisi jaksanut vetää noiden lisäksi vielä kahta treeniä. Viime viikko meni töissä ja kiireessä ja vaikka tuntuu, että nämä ovat vain selityksiä, en rehellisesti tiedä pystynkö aina toteuttamaan kahdeksaa treeniä viikossa. Työaikani ei ole perus 8-16, joten joudun kikkailemaan aika paljon treenien kanssa. Harmittaa, että maksan koko ajan Satsin jäsenyydestä, mutta pääsen hyödyntämään jumppia vain 1-2 kertaa viikossa työaikojen vuoksi, kun Satsilla on niin huonosti jumppia aamulla tai myöhäsillasta. Pakko sanoa, että nostan hattua Minna Pajulahdelle, joka on aikoinaan työskennellyt lentoemäntänä ja samaan aikaan harrastanut fitnesstä ilman tekosyitä työajoista tms. Tuollaiseen sitoutumiseen toivon itsekin pääseväni, mutta ehkä opin siihen vielä joskus. 🙂 En oikeasti tiedä miten kenelläkään tavoitteellisesti treenaavilla voi olla mitään sosiaalista elämää työn/koulun ja treenien ohessa, koska aika ei vain yksinkertaisesti riitä! Onneksi poikaystäväni treenaa itsekin tosissaan ja vietämme yhteistä aikaa treenien parissa. Lähes ainoita puheenaiheita kotona ovat ravinto, treeni ja fitneksen harrastajien kehitys jne. On todella tärkeää, että oma kumppani tukee 100 % ja ymmärtää miksi haluan tätä. Haluaisimme alkaa harrastamaan yhdessä paritanssia, mutta saa nähdä jääkö sellaiselle aikaa syksyllä. Välillä tuntuu, että liikaa jää tekemättä asioita treeniaikataulujen vuoksi, mutta toisaalta ihmisen täytyy saada tehdä sitä mikä tuntuu itselle tärkeimmältä ja oikealta, oli se sitten treenaaminen tai jokin muu.

Treeni on muutoin kulkenut todella hyvin ja olen innostunut uudesta treeniohjelmasta. Huomaan treenaavani kovempaa ja tavoitteellisemmin, mutta aerobinen ei oikein innosta tällä hetkellä. Tekisin mieluiten kaikki treenit pelkästään salilla, mutta tietenkin sitä rasvaa pitää polttaa aerobisella. Mulla on niska-hartialinja niin pahasti jumissa, etten pysty enää juosta kivuttomasti, enkä tämän vuoksi aio osallistua syyskuussa puolimaratonille. Saatan tietenkin saada paikat avattua sitä ennen, mutta en tiedä missä vaiheessa pääsisin harjoittelemaan puolikkaalle. Tällä viikolla olen päässyt spinningiin, mutta sielläkin niskaa pakotti välillä tosi pahasti ja piti pyöritellä päätä ja nousta polkemaan pystyasentoon. Nyt mun täytyy vaan etsiä itselleni sopiva aerobinen liikuntamuoto, joka on hellä niskalle. Uiminen olisi tietenkin hyvä, mutta se ei oikein nappaa ja veisi muutenkin hirveästi aikaa.

Liikuntasaldo 1-7.7
Ma: Sali 2 (rinta-olkapäät, ojentajat)
Ti: Sali 1 (takareidet/pakara, selkä, vatsa)
Ke: Juoksulenkki 35min
To: Sali 3 ( etureidet, hauis, vatsa)
Pe: Sauvakävely tyhjään vatsaan 30min, Sali 2 (rinta-olkapäät, ojentajat)
La: –
Su :-

Salilla on helppo hymyillä 🙂

Mun syömiset on tällä viikolla mennyt ihan päin persettä ja tuntuu siltä, ettei edes kiinnosta syödä pelkkää bodyruokaa. On ihan järkyttävää, ettei edes valmennuksesta maksaminen auta motivoimaan mua tarpeeksi. Toisaalta mulla ei ehkä toimi tällainen etävalmennus ja olisikin parempi, jos tapaamisia olisi 3kk aikana enemmän kuin kolme. Oli miten oli, näillä mennään. Onneksi sentään treenissä on motivaatio kohdallaan ja rakastan treenaamista! Meinasin jättää päivän herkut kuvaamatta, mutta siskot pakotti julkaisemaan niistä kuvan tai muuten he perustaisivat jonkun The Real Piparin maailma -paljastusblogin herkutteluistani. Mun oli pakko ostaa uusin Fit kompensoimaan herkuttelua ja oli varmaan kassatytöllä pokassa pitämistä, kun nämä olivat ainoat ostokseni… Mä just tässä mietin, että musta ei kyllä varmaan ikinä olisi kisaamaan fitneksessä, koska mokaisin dieetin jo ensimmäisellä viikolla. 😀 Mun poikaystävän mielestä mun kannattaisi tulevaisuudessa hakea fitnessmallikisaan, mutta taidan tyytyä miss fatness kisoihin. Mä en oikeasti tajua miten oon edes pystynyt laihduttamaan alunperin! Kuntoprojektin alussa vedin ensimmäisen vuoden todella tiukkaa linjaa ja herkuttelin sinä aikana varmaan max kymmenen kertaa. Ihan pimeetä mikä itsekuri! Ehkä musta on tullut liian cocky tässä ja ajattelen, että voin syödä mitä vaan, kun kulutan kuitenkin kaiken… Joo-o, enpä pääse sitten eteenpäin tavoittessani! Jos joku ihmettelee miten en liho jatkuvasta herkuttelusta huolimatta, niin täytyy ottaa huomioon, että herkuttelun ohessa syön kuitenkin todella puhtaasti ja terveellisesti, eli en vedä holtittomasti pastaa, leipää jne. Kulutan myös paljon, joten en onneksi pääse turpoamaan ihan muodottomaksi. Haha aina samat löpinät mulla, varmaan jo kyllästyttää että hei kamoon nyt ota itseäsi niskasta kiinni. 😀 Mutku mä haluun syödä jätskiä!! t:Pipru uhmaikäinen 5v

Mä just luin tän koko tekstin ajatuksen kanssa ja tajusin, että tää tuntuu kauheelta valitukselta. En halua antaa sellaista kuvaa, etten pitäisi tästä valmennuksesta tai että olisin ryhtynyt tähän vääristä syistä! Suosittelen valmennusta ihan kaikille ja sitä kautta esimerkiksi laihduttajat saavat heti alkuun oikeat opit ravinnon ja treenien kanssa. Olen saanut omasta valmennuksestani jo paljon hyvää, koska treenit sujuvat ihan uudella tavalla ja olen saanut takaisin kadonneen motivaation salitreeniä kohtaan. Olen myös saanut hyvän perusrungon ruokavaliolleni ja nyt pitäisi vain saada puhdistettua ruokavalio ylimääräisestä hötöstä. Huomaan jo nyt kroppani jämäköityneen kiitos salitreenin ja olen saanut paljon itsevarmuutta vapaiden painojen kanssa. Valmennus on siis ollut todella hyvä päätös ja nyt vain odotan sitä todellista inspiraatiota puhtaaseen syömiseen! Esitän asiat täällä välillä turhan jyrkästi, mutta luotan siihen, että näette tekstien läpi todellisen intoni ja palavan halun kuntoprojektiini! Tämä ei varmasti tule loppumaan koskaan, vaan hion jatkuvasti itseäni paremmaksi ja opin koko ajan uutta ravinnosta. Mennään siis päivä kerrallaan ja otetaan jokainen päivä uutena oppimismahdollisuutena. 🙂

pipari

18 vastausta artikkeliin “The Real Piparin maailma”

  1. Olet upea nainen ja siinä hääkuvissa olit varmaan kauniimpi kun morsian itse. Elämä on lyhyt, joten kyllä siitä pitää myös nauttia, joten ei se silloin tällöin herkutteleminen tapa, mutta olet oikeassa raiteessa ja jatka vaan terveellistä elämäntapaa.

    Sun blogi on suoraan sanottuna PARAS! Olisi kiva jos laittaisit sinusta ja jätkästäsi yhteisen kuvan.

    • Kiitos! 🙂 Morsian oli todella näyttävä, enkä missään nimessä jättänyt häntä varjoon!
      Olen samaa mieltä, elämästä pitää nauttia ja myös herkuista!! 😀

      Poikayssäväni ei halua kuvaansa blogiin ja hänen mielestään kerron muutenkin liikaa täällä henk.koht juttuja:/

    • No on se totta, että ei kannata avautua paljon erityisesti netissä, mutta sä postaat asiallisia aiheita ja olet rehellinen, mikä on nykyään harvinaista ja se kun kerrot sun jutuista on jotain niin aitoa ja se tekee sun blogista erityisen. Sun juttuja on jopa kivempi lukea kun naisten lehtejä.

    • Mun mielestä on tärkeää olla rehellinen ja avoin, koska olisi lukijoiden vähättelyä yrittää olla jotain muuta. Olen kuitenkin piilottanut esimerkiksi ahmimispostauksen, koska minua alkoi arveluuttamaan, jospa mahdolliset työnantajat näkisivät sen ja pitäisivät minua epätasapainoisena tms.

  2. Moi Pipari! Onko sulla yhtään kavereita? Elämäsi vaikuttaa aika yksinäiseltä ja vaikutat jotenkin syrjäytyneeltä kun treenaat vaan etkä käy missään.

    • Kyllä mulla on muutama hyvä ystävä, mutta en suoraan sanottuna jaksa nähdä heitä kovin usein. Vapaa-aikani vietän mieluiten rauhoittumalla poikaystävän(avomiehen) ja perheeni kanssa.

      Mulla on myös muutama aivan ihana työkaveri, joista olen saanut hyviä ystäviä. Onneksi heitä on ”pakko” nähdä töissä, joten ystävyyssuhde pn ehtinyt kasvaa. Viihdyn hyvin yksin, enkä ole koskaan kaivannut hirveemmin kavereita ympärille.

  3. Nyrkkeily on tosi mukavaa aerobista ja tekee hyvää kipeille niskoille. Katso, jos saliltasi löytyisi piste- ja nyrkkeilyhanskat, parin kanssa nyrkkeily on parasta 🙂

    • Satsilla olis body combatia, mutta mulla ei varmaan ole oikea tekniikka, koska hartiat jännittyy. :/ Mulla on pahat niska-hartiaongelmst ja harmittaa, että se rajoittaa liikkumista.

  4. Täällä painitaan ihan saman ongelman kanssa. Teen epäsäännöllistä vuorotyötä ja useimmat mun työvuorot ovat ajalla 18-07, pääsen melkein aina 00-01 maissa kotiin. Tulee nukuttua tietysti pitkälle seuraavaan päivään ja tuntuu että aina vaan väsyttää. Treenaaminen on vähentynyt hirveästi ja tuntuu että ei vaan JAKSA, kun rytmi on mitä on! Ja sitten vituttaa, kun joku muu samaa työtä tekevä vetää joka päivä jotain lenkkejä ja käy salilla, kun itsellä ei vaan yksinkertaisesti ole energiaa, vaikka kuinka yrittää. Hyvä, kun saa 3-4 kertaa viikkoon just ja just itse. 🙁 Ennen tuli treenattua lähemmäs 10-12h.

    Sama ruoan kanssa. Mä kestän jollain jonkun tekemällä ruokavaliolla ehkä viikon, jonka jälkeen alkaa se lipsuminen. Ja oikein hävettää just se, että mäkin pariin otteeseen ollut pt:n kanssa tekemisissä, ja silti en onnistu! Taustalla on kyllä tunnesyömistä sun muuta, mutta tulee niin typerä olo, että eikö tääkään riitä tosiaan motivoimaan.

    Hyvä kuulla, etten ole ainoa, vaikken toki toivoisi tätä ongelmaa muille. 😀 Tuntuu että ”kaikki muut” onnistuvat ja itse vaan luuseroi vetämällä kaksin käsin herkkuja.

    – T

    • Voi ei!! 😀 Vaikka meillä on paljon yhtäläisyyksiä tässä asiassa, ei kuitenkaan perusteta mitään luusereiden kerhoa. 😉 Tiedän todellakin ton tunteen, kun itse kokee itsensä laiskaksi ja muut vaan jaksaa painaa 100 lasissa. Mulla kuitenkin painaa koko ajan kilpirauhasepäilyt ja sen vuoksi olen jatkuvasti väsynyt jne. Pakko käydä jossain vaiheessa vielä testaamassa arvot uusiksi, jotta en turhaan itseäni soimaa.

      Kyllä me vielä tullaan perästä omalla tahdilla! 🙂

  5. Näytät hyvältä! Tuli vaan mieleen, että toivottavasti et ota tuota kuntoprojektiasi ”liian pakkomielteisesti”.. olet jo nyt hyvässä kunnossa ja tehnyt suuren muutoksen, muista olla tyytyväinen tähän hetkeen! 🙂 Koetko painonpudotuksen jälkeen olevasi onnellisempi kuin ennen?

    • Kiitos! Tottakai olen sitten onnellisempi, kun olen saavuttanut tavoitteeni ja unelmani. Aivan kuten olen onnellisempi, kun valmistun koulusta ja pääsen kokemaan tyydytystä ja helpotusta onnistumisesta. Olen nykyään onnellisempi hoikempana, koska lihavana en pitänyt itseäni viehättävänä ja tunsin olevani vankina kehossani. 🙂 Itsevarmuus ja itsensä rakastaminen tuovat onnellisuutta, eli jos esimerkiksi paino häiritsee, tuo painon pudottaminen todennäköisesti onnea ja itsevarmuutta. 🙂

  6. Hihii… hauskat ostokset! Oon ollut itse aikoinaan kaupan kassalla töissä ja ihan oikeesti ei sitä siinä kiinnosta miettiä mitä asiakkaat ostelee 🙂 Mutta ymmärrän, että asiakas sitä miettii.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 
Tykkää jutusta