Viikonloppu täynnä juhlaa ja turvotusta

Moikka!
Mulla on takana pitkä ja rankka viikonloppu, mutta oli kuitenkin myös ihanaa juhlia sekä tavata uusia ihmisiä. Lauantaina ajoimme Jyväskylään ystäväpariskunnan häihin ja sain myös samalla esimakua kaupungista, jossa en ole koskaan aikaisemmin käynyt. Olisikin kiva tehdä kunnon road trip tänä kesänä, joten ehkä luvassa on sellainen elokuussa. 🙂 Anyways, jännitin häitä todella paljon, koska tapasin ensimmäistä kertaa muutaman poikaystäväni kaverin, mutta olin turhaan stressannut asiaa. Jos rehellisiä ollaan, niin odotin ihmisten ajattelevan, että onpa läski tyttöystävä, mutta ehkä minun olisi aika jo yrittää päästä yli lihavuuden jättämistä traumoista. Olen nykyään todella kaukana vanhasta minästäni, mutta uskon sen valitettavasti vain ennen ja jälkeen -kuvia vertailemalla. :/

Onnistuin löytämään häitä edeltävänä päivänä valkoisen satiiniboleron ja kiitos siitä kuuluu eräälle Stockan myyjälle, jolta sain aivan loistavaa palvelua! Olin lopulta todella tyytyväinen asuuni, vaikka jouduinkin pitämään valumisriskin vuoksi mekossani olkaimia, mikä näytti vähän hölmöltä boleron kanssa. Olin myös tyytyväinen hehkuvaan meikkiini, tosin taidan aina sortua ylimeikkaamiseen, kun olen valmistautumassa juhliin. 😀 Makunsa kullakin, itse tykkään meikatusta lookista. 🙂 Hiukset jäivät kiireen vuoksi vähän huonosti, mutta nyt ainakin tiedän miten en kiharra hiuksia ensi kerralla.

Jyväskylän kirkon edustalla

Nam! Terveelliset matkaeväät. 😉

Palasimme häistä klo 3 yöllä ja sunnuntaina menimmekin viettämään kummipoikani ja siskon tytön yhteissynttäreitä, joten herkuttelu jatkui ja maha turposi turpoamistaan. Kahden päivän aikana söin valehtelematta vähintään 10,000kcal edestä kakkua, karkkia, jätskiä, leipää jne, joten olo ei ollut illalla
kovin hyvä. En vaan voinut vastustaa kaikkia tarjottavia ja taas kerran toinen persoonani eli evil fat twin tuli esiin (evil fat twin näkyy postauksen lopussa olevissa 2011 kuvissa). Kävin koko ajan vaan hakemassa lisää ja lisää, vaikka valmentajani oli sanonut, että herkkupäivinä herkutellaan kohtuudella. Paljon on siis vielä oppimista ja täytyy varmaan tarkistaa sivistyssanakirjasta mitä tuo kohtuus tarkoittaa.

Synttäriasuna uusi kotelimekko ja turvotuksen vuoksi ei enää hymyilytä

Heräsin maanantaina aivan järkyttävään ruokakrapulaan; koko kroppa ja etenkin kasvot olivan aivan turvoksissa, maha oli kipeä, silmäpussit olivat turvonneet ja todella näkyvät sekä olo oli nuutunut. Huonosta olosta huolimatta lähdin perheeni ja Barcelonasta lentäneen ystävämme kanssa Nuuksioon ja onneksi siellä oli tarjolla ihanaa kasvisruokaa. Poimimme myös metsässä mustikoita ja sainkin hyvin päivän marja-annokseni täysin ilmaiseksi. 🙂 Vaikka minulla oli koko päivän todella mukavaa, varjosti kuitenkin kaikkea huono oloni. Mulla tulee ihan jäätävän huono olo itsestäni, kun olo on turvonnut ja haluaisin silloin vain piiloutua johonkin. Vaatteet kiristävät, posket tuntuvat palloilta ja tunnen todella pahaa henkistä oloa. Kaukana oli se lauantain freesi ja itsevarma tunne, joka tuli hyvän olon kautta. Tällaisina ruokakrapulan hetkinä tunnen olevani ihan saman kokoinen, kuin olin joskus ”pahimpina aikoina” 2010-2011. Mun kroppa on mulle aika ankara herkuttelusta ja ehkä ihan hyvä niin, koska saan heti varoituksen siitä, millaista olisi elää jatkuvasti ns. lihavan elämää. Olin silloin aikoinani ihan suunnattoman masentunut lihavuudestani ja kärsin päivittäin pöhötyksestä ja huonosta olosta. Nykyäänkin jos herkuttelen kaksi päivää peräkkäin, turpoan valehtelematta niin pahasti, että näytän 5kg isommalta pelkän pöhötyksen vuoksi. Tulin taas kerran miettineeksi, etten enää koskaan halua palata takaisin huonoihin elämäntapoihin, koska haluan tuntea itseni joka päivä hyväksi niin fyysisesti kuin henkisesti. Herkuttelu kuuluu elämään, mutta monen päivän kestävät mättöämiset eivät pitäisi kuulua (ainakaan minun) normaaliin elämään. Alla oleva kuva kertoo enemmän kuin 1000 sanaa fiiliksestäni. Illalla oli pakko päästä spinningiin ja ai että miten hyvältä tuntui hikoilla ja saada nesteitä liikkeelle!!

Ai mitennii räjähtänyt???
Maha pullottaa

Loppuun vielä motivoivia ennen -kuvia, jotka ehkä saattavat innostaa muitakin unohtamaan ne päivittäiset ruokakrapulat!! Näytän näissä kuvissa todella huonovointiselta ja pöhöttyneeltä. Kenenkään ei ole tervettä olla tuollaisessa kunnossa ja onneksi tein muutoksen ruokavalioon sekä lisäsin liikuntaa reippaasti! Tsemppiä kaikille, jotka kamppailevat ylipainon kanssa, te pystytte muuttamaan itseänne!!!

pipari

33 vastausta artikkeliin “Viikonloppu täynnä juhlaa ja turvotusta”

  1. Aivan ihana häälookki! Olet kaunis ja freesi 🙂 ero noihin kahden vuoden takaisiin kuviin on kyllä valtava! Hienoa, että kerrot rehellisesti tuntemuksista, mutta uskon monien ihmisten tuntevan samoin parin päivän herkuttelun jälkeen. Toisaalta kaksi päivää mättöä ei merkitse pitkällä tähtäimellä mitään, jos jatkat terveellisten elämäntapojen parissa niiden jälkeen. Ole siis itsellesi armollisempi 🙂

    • Kiitos!:) Jos ajattelen koko elämääni, on kaksi päivää herkuttelua ihan mitätöntä. Sitten kun mietin esimerkiksi valmennustani tai muutenkin kuntoprojektiani, hidastaa kahden päivän överimättöily kehitystäni paljon. Kroppani kerää nestettä 2-3kg jo parin päivän aikana ja minulla menee viikko saada nesteet pois. :/ Tällä hetkellä ei olisi varaa tuollaisiin övereihin, kun on maksettu valmennuskin!!

  2. Ihana meikki ja juhlalook! Oot Pipari tehny ihan järjettömän mahtavan työn vuodesta 2011, saat olla pirun ylpeä itsestäsi! Uskon, että tuollaisilla mättöpäivillä on sun kohdalla tarkoitus; ne toimii muistutuksena siitä huonosta olotilasta, johon et enää halua palata! Ja niinku varmaan tiiät, muutaman päivän kalorit ei kerry sun vyötärölle ikuisesti, vaan turvotus ja pöhötys häipyy kun palaat normirytmiin :-)Kelaa, kuinka jotku elää tohon mättötyyliin joka päivä! Sä et enää ja hyvä niin 🙂 Tsemppiä lempibloggarille!

    • Kiitos!:) Oot oikeassa, varmasti mättöpäivillä on merkityksensä ja kyllähän tuollaisen jälkeen tulee pohdittua tarkemmin kuntoprojektia. Kiitos paljon tsempistä ja kannustavasta kommentista! 🙂

  3. Sä olet upea! 🙂 Mä luulen että et ole vielä aivan sisäistänyt tuota uutta elämäntapaasi. Onhan muutokset tapahtuneet kuitenkin aika lyhyessä ajassa. Minullakin meni pitkään,kunnes tajusin että herkkupäivänä ei tarvitse syödä kaikkea mahdollista! Jo pienestä määrästä saa helpostusta herkkuhimoon,eikä enempää tarvitse 🙂 Itse olen kyllä nyt viimein sisäistänyt tämän ja syön kyllä hetkkuja paljon vapaammin nykyään,voisin syödä vaikka joka päivä liikunnan ohella,mutta määrät eivät ole suuria. 🙂 Tsemppiä pt-jaksoon!

    • Kiitos tsempistä!:) Kuntoprojektia on takana jo 2,5 vuotta, joten luulisi siinä ajassa ehtivän sisäistää uudet elämäntavat. Mutta eipä se näköjään ole niin yksinkertaista ja kyllä on vaikeaa päästä eroon siitä herkkupepusta, joka olen aina ollut! Mikään ei kuitenkaan ole mahdotonta ja enköhän joidenkin vuosien päästä osaa nauttia herkuista myös kohtuudella. 🙂 Mun mielestä joku 100g karkkia on vaan ihan säälittävä määrä ja haluan aina vähintään 400g irtokarkkeja. Sama jäätelössä, olen mielummin syömättä, kuin etten saisi syödä kokonaista Ben & Jerry’s purkkia.

  4. Vau! Kauniit kasvot JA kroppa! Oot todella upea. Uskon että sun mieli on ”myöhässä” tässä upeassa muodonmuutoksessa. Tunnistan kovasti itseäni sun kirjoituksista. Laitoin fb:hen yhden kesäkuvan ja pari tuttua on sanonut sen jälkeen et mähän oon tosi hyvässä kunnossa (itse näin kuvassa vaan vatsamakkarat). Tosin jos me katsomme vaan todella fittejä,lihaksikkaita inspiraatiokuvia naisista niin ei se oma treenattu kroppa välttämättä näytä ”miltään”. Muiden silmissä (jotka ei ole fitnessbuumiimissa), olet hyväkroppainen.
    Kadotin jutun pointin, mutta pipru! Muista nauttia hetkistä, juhlista, läheisistä, kesästä. Ne on tärkeempiä kuin valmennus 🙂

    • Kiitos paljon! 🙂 Ymmärrän mitä tarkoitat, mutta minulle on ihan sama miten muut minut näkevät (varsinkaan jos he eivät itse treenaa), koska haluan nähdä itse itseni timmissä, fitness henkisessä kunnossa. Tottakai on mukava kuulla näyttävänsä hyvältä, mutta minulle ei ”riitä” muiden näkemykset, koska arvostan eniten omaa mielipidettäni kunnostani. 🙂

    • Ymmärrän mitä tarkoitat. Mutta jos pelkäsit häissä että miehesi kaverit pitävät sinua läskinä, niin yritin rinnaistaa vertauskuvani ”pääkopan myöhässä tulemisesta” siihen.
      Sähän et todellakaan ole läski, ja se ois vinksahtanutta sinun ajatella niin!

    • En juurikaan ehtinyt tutustua Jyväskylään muuta kuin kirkon ja hääjuhlapaikan läheisyyteen. Vaikuttaa kuitenkin kauniilta kaupungilta ja etenkin juhlapaikan järvimaisema oli kaunis. =)

  5. Vaikka sanoit että meikilllä saa paljon aikaan niin ei noin nättiä ja siroa leukalinjaa saa taiottua silti. Sanoit aiemmin että tuntuu kun nenäkin olisi ollut lihava,mutta sulla onkin tapahtunu kasvoissa tosi radikaali muutos. Tosi kaunis olet 🙂

  6. Ihan kuin omasta suustani suurin osa tätä postausta! Tosin itselläni on kuntoprojekti vielä huomattavan paljon enemmän kesken kuin sinulla, vasta noin viitisen kiloa pudonnut ja parikymmentä jäljellä siihen haaveiden bodyyn. Joka tapauksessa, minulla on ihan sama case tuon turvotuksen kanssa. Arkena herkuista kieltäytyminen ei ole mikään ongelma, ei oikeasti edes tee mieli. Launtaisin kuitenkin jostain alitajunnasta nousee aivan hirveä makeanhimo ja se on menoa sitten! Ja silloin kun se herkuttelu alkaa se kestää hyvin usein huonoon oloon asti.

    Onneksi kokemuksieni mukaan turvotus laskee lähes yhtä nopeasti kuin se tulikin ja pian on taas hyvä ja energinen olo. Ja toisaalta, onhan se ihan hyvä aina välillä muistututtaa itseään millaisen olon herkkujen ahmiminen aiheuttaa ja kuinka paljon helpompaa on elää, kun syö terveellisesti ja liikkuu. Tosin toivoisin, että en tarvitsisi tätä muistutusta ihan joka viikonloppu, mutta hiljaa hyvä tulee! Tsemppiä treeneihin Pipari! 🙂

    • Hahhaha evil fat twin!! En usko, että ollaan ainoita, kenellä on noi toiset, ”lihavat” persoonat. 😉 Me ollaan näköjään onnistuttu ohjelmoimaan itsemme siihen ajatteluun, että viikonloppuna täytyy höllätä ja herkutella, vaikka eihän sen tietenkään tarvitse mennä niin. Mulla on sama juttu, kun menen äidilleni tai siskolle, niin heti haluan herkutella, koska niin totuin tekemään aikaisemmin ja pöydät notkuivat herkkuja. Vanhoista tottumuksista on siis vaikea päästä eroon! Onnea kuitenkin jo pudotetuista kiloista, pystyt vielä tuohon pariinkymmeneen, jos mäkin pystyin!!! 🙂 Muistan ensimmäiset -5kg ja olin todella iloinen!

      Kiitos tsempistä ja tsemppistä myös sulle paljon!! 🙂

  7. Vau miten upea olet!! 🙂 Kuulostaan myös minun korvaan niin tutulta tuo ”evil fat twin”; tammikuusta kiloja tippunut noin kympin verran, mutta kerran kun lipsahtaa vähän herkuttelemaan koen jo taantuneeni taas lähtöpisteeseen, koska olo on surkea ja turvonnut. Ja ilman herkuttelujakin, isot juhlat, festarit sun muut saavat epävarmuuden esille kesällä. Mutta eiköhän se mieli tule näissä proggiksissa aina hitaasti mutta varmasti perässä, toivottavasti.. 🙂 Hyvää kesää!
    -J

    • Kiitos! 🙂
      Onnea pudotetuista kiloista, aivan mahtavaa!! 🙂 Nyt vaan tsemppiä päälle, kyllä se siitä!! Aina ei voi mennä 100 lasissa ja pitää vaan hyväksyä pienet takapakit. Syksyllä viimeistään uusi vaihde päälle. 😉

      Hauskaa kesää!

  8. Ihana blogi, kaunis nainen ja varsinkin ihan uskomatonta mitä on kuoriutunut kun on kiloja lähtenyt! Luulisi että jo tuo muutos riittää sinulla motivaatioksi jakamaan! Tsemppiä ja ihanaa kesää kaunokainen! 🙂

    Milli

  9. Nyt oli niin kiva meikki haissa, etta voitko laittaa ohjeistusta!! Videopostaus 🙂 ja naytat hyvalta ja timmilta keep it up xx

  10. Wau mikä muutos! Oon vasta pari viikkoa sitten löytänyt sun blogin ja ei voi muuta kun todeta että mimmillä on selkärankaa! 😀

  11. Olet tosi kaunis! Voisitko alkaa pitämään jotain Piparin meikkikoulua, että joskus oppisi itsekin meikkaamaan noin nätisti? 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 
Tykkää jutusta