Masis

Moi!
Mä oon ollu tänään ja muutenkin tällä viikolla masentunut ja ahdistunut siitä, etten pääse tällä viikolla yhdellekkään jumppatunnille. Tirautin tänään kyyneleenkin tämän vuoksi. Olen myös stressannut sitä, että tuleva kevät tulee olemaan todella raskas, kun joudun ottamaan kiinni opinnoissa suorittamalla viime kevään kursseja, jotka mokasin laiskottelun vuoksi. 12 kurssia koulua ja siihen päälle vielä osa-aikatyö, JIPPII! Koulun ja työvuorojen vuoksi pääsen jumppatunneille vain kolme kertaa viikossa, kun ihanne olisi se viisi kertaa. Pääsen tietenkin lenkkeilemään tai taloyhtiön salille vaikka joka päivä, mutta ei se ole sama asia!! 🙁 Jumppa on nyt se minun juttuni ja se mistä saan sen hyvän fiiliksen ja oikeasti hien pintaan. Jumpassa tuntuu, että treenaan 110% ja saan nesteet kunnolla kiertoon ja tunnen kehittyväni joka kerta. Jos jumppaisin sen viisi kertaa viikossa, olisin varmasti kesäksi bikinikunnossa, koska jumpassa joudun aina mukavuusalueeni ulkopuolelle ja treenaan kunnolla. Heti kun aloin käymään Satsin jumppatunneilla, kilot lähtivät karisemaan kuin itsestään ja tunnen hirveää ahdistusta, kun en olekaan päässyt joululomalla jumppaamaan montaa kertaa viikossa pyhien poikkeusaikataulujen vuoksi.

Olin tällä viikolla Tukholman risteilyllä ja se tietenkin sekoitti liikuntarytmiä. Olen toki käynyt salilla tällä viikolla, mutta en tosiaan pääse aikataulujen vuoksi yhteenkään jumppaan!! :'( Mulla on turvonnut olo, enkä saa kunnon tsemppiä päälle salilla. Varsinkin talviaikaan mun on vaikea saada hikeä pintaan salitreenissä, vaikka treenaisin huppari päällä. Mulle riittää, että olen spinningissä 10min ja sen jälkeen hikoilen kuin pikkupossu ja aina spinningintunnin jälkeen tunnen olevani 10kg laihempi. 😀 On ihan sama kuinka paljon treenaan salilla, mutta jos en hikoile kunnolla, en saa nesteitä liikkeelle, enkä pöhötystä pois. Vitsit, että rakastan sitä fiilistä, kun on käynyt jumppaamassa ja tuntuu, että vatsa menisi vähän kuin ”sisäänpäin”, eikä pöhötä ollenkaan. Tiedättekö sen tunteen? Mulla on aina ollut vatsa herkkä turpoamaan ja ainoastaan hikiliikunta ja viljatuotteiden välttäminen auttaa siihen.

Valivalivali, olipa kivaa luettavaa varmaan. Nyt on just sellanen ***** mitä ****** -fiilis. Olis ihanaa, kun voisin vaan pitää tauon opiskelusta ja keskittyä kunnolla kuntoprojektiin, mutta opiskelut alkaa olemaan niin loppusuoralla, etten viitsi riskeerata valmistumista. Niin kauan, kunnes pääsen tavoitteisiini, en tule olemaan 100% onnellinen, koska en ole tyytyväinen vartalooni, enkä siten pysty täysin rakastamaan itseäni. Mä oon niin kyllästynyt etenkin naisten valitukseen siitä, kuinka tyytymättömiä ovat itseensä ja kateellisena katsovat hyväkuntoisia naisia. En todellakaan aio olla sellainen katkera nainen, kun mulla on itselläni avaimet omaan hyvään oloon ja kuntoon! Ja ennen kuin joku tulee sanomaan, että mun pitäis olla tyytyväinen jo tähän saavutukseen, niin joo, tottakai oon onnellinen, että oon päässyt eroon ylipainosta. On ihan kivaa, että näytän normaalilta vaatteet päällä. On kuitenkin todella vaikeaa saada vartaloa ja ihoa kiinteytymään pudotettuaan niin paljon painoa, kuin mitä olen pudottanut ja bikinikunto on vielä todella kaukana, vaikka vaatteet päällä sitä ei huomaisikaan. Joudun siis tekemään 100 kertaa enemmän töitä vartaloni eteen, kuin joku, joka on aina ollut normaalipainoinen. Voin kertoo, etten todellakaan aio viettää enää yhtäkään kesää häpeillen omaa vartaloani shortseissa tai bikineissä!! Kenenkään ei pitäisi joutua häpeämään itseään tai omaa vartaloaan vaan pystyä kantamaan itseään ylpeänä. Häpeän tunne on ihan kauheaa, enkä halua tuntea sellaista enää koskaan. Ansaitsen olla ylpeä itsestäni ja olla hyvässä kunnossa!

Heitänpä tähän postauksen perään vielä pari asukuvaa viime viikolta, kun olin kerrankin sosiaalinen ja kävin synttärijuhlissa.

Liikuntasaldo: 31.12-6.1

Ma: –

Ti: kotijumppa 40min

Ke: BodyPump 55min, Piloxing 55min

To:-

Pe: Sali 45min

La:Grit strenght 30min, spinning 55min

Su: aamujuoksulenkki tyhjään vatsaan 35min

Miks näytän joltain tapilta tässä:D

pipari

11 vastausta artikkeliin “Masis”

  1. Hei! En ole aiemmin kommentoinut, vaikka blogiasi olenkin lukenut. Ymmärrän täysin fiiliksesi liikunnan suhteen. Treenan itse 5-6 kertaa viikossa. Juoksen yleensä juoksumatolla tai crostrainaan noin tunnin ajan. Voin taata, että hiki tulee 😉 Itse olen normaalipainoinen, ja liikunnasta on tullut melkein pakkomielle. En koe itseäni kuitenkaan kauniiksi. Hyvä kroppa, mutta muuten en ole tyytyväinen. Sinulla on Upeat kasvot, ja eikä sinun tarvitsisi nytkään hävetä kroppaasi kesällä! 🙂 Tzemppiä!!

    • Mulla ei sinsänsä ole pakkomiellettä liikunnasta, oon lähinnä addiktoitunu siihen hyvän olon tunteeseen, joka tulee liikunnan jälkeen. Mun on vaikeaa saada samanlaista tunnetta laihduttamalla pelkästään syömällä vähän, tarvitsen liikunnan siihen tukemaan laihtumista ja tuomaan hyvää ja reipasta oloa.

      Kiitos tsempistä! 🙂

  2. Olet kyllä uskomattoman kaunis ja myös hurjasti laihtunut!

    Tiedän ketutuksen tunteesi, itelläni oli jonkainlainen masennus viime vuoden loppupuolella ja koulu jäi taka-alalle ja painoakin kertyi taas lisää.Nyt sitten joudun tästä takapakista kirimään useamman tentin ja kilon voimin. Yritän olla stressaamatta ja ahdistumasta, sillä lopussa kiitos seisoo. Vaikka nyt tuntuu mahdottomalta ja en ehdi myöskään jumppiin kiireiseltä aikataulultani, niin laihtuminen ei silti ole mahdotonta, vaan onnistuu ihan normaalisti. Ole armollinen itsellesi, pääset kyllä liikkumaan, mutta yritä hyväksyä se tosiasia, että jokapäiväisen jumpan sijaan käyt vain kerran ehkä pari kertaa viikossa. Kyllä se aika taas koittaa, kun pääset enemmänkin käymään =) Tsemppiä!!

    • Kiitos!:)
      Pyrin olemaan armollinen itselleni, mutta se on aika vaikeaa. Olen jo kaksi vuotta vetänyt tätä kuntoprojektia ja kohta alkaa menemään hermot, kun en ole VIELÄKÄÄN päässyt tavoitteisiini. Bikinikunto oli tavoitteena ja viime kesänä, mutta laiskuus vei voiton. Onneksi koskaan ei ole liian myöhäistä! Tsemppiä sinullekkin. 🙂

  3. Hei Pipari!

    Olen satunnaisesti jo vuosien ajan eksynyt blogiisi mutta tämä on eka kommenttini! 🙂

    Halusin toivottaa sulle paljon voimaa ja iloa tähän vuoteen ja hirmuisesti tsemppiä projektiin!!! Näyttää kuvissa, että olet muuttunut todella paljon ja pitkäjänteinen työsi on tuottanut tulosta! Onneksi kesään on vielä aikaa ja parhaat bikinikelit Suomessa tulee vasta Heinäkuussa! Kropan turvotusta eivät ulkopuoliset usein huomaa, itselle se aina näkyy paljon pahempana. Toki se olo on inhottava!

    Keep it up, tiedän, että saavutat unelmasi! Nauti matkasta sitä kohti 🙂 <3

    • Moi!:) Kiitos ensimmäisestä kommentista!
      Kiitos tsemppauksesta, sitä tosiaan tarvitaan. Kuten sanoit, turvotus ei näy muille, mutta itselleni ainakin on tärkeää miltä tuntuu omassa kehossa. Jos kehoni on jatkuvasti turvonnut, olen myös ärtynyt ja elämä tuntuu raskaammalta. Kuulostaa hullulta, mutta se on totta! Terve keho auttaa elämään tervettä elämää!

  4. Siis rauhotu nyt hyvä nainen ! 😀 mitä enemmän aiheutat itelles stressiä, sitä enemmän tilanne vaikeutuu. nyt vaan hyväksyt tilanteen ja itsesi sellaisena kuin olet, oo vähän aikaaa edes tyytyväinen. Sitten mietitään, että OK mitäs nyt kun ei oikee oo aikaa ja otetaan päivä kerrallaan! Kyl se siitä 😀

  5. Hmm, ulkopuolisen silmään juttusi kuulostaa hieman huolestuttavalta. Voisiko olla, että elämäsi pyörii hieman liikaa oman kehon ja liikunnan ympärillä?

    Toivottavasti et koe äskeistä sanomaani röyhkeäksi; eipä me ulkopuoliset elämästäsi tiedetä, mutta näiden tekstien perusteella on muodostunut sellainen kuva.

    Olet kivan näköinen nyt ja tässä! Ota siitä ilo irti. 🙂

    • Meillä on vain yksi keho elämän aikana ja jos ulkonäkö on itselle tärkeä asia, niin miksi ei tekisi ulkonäöstään itselle miellyttävää, jotta saisi mielenrauhan? Jos ei ole koskaan paininut tällaisten asioiden kanssa, on varmasti vaikeaa ymmärtää.

  6. Mä taas ymmärrän täysin sua ja sun ajattelutapaa. Tämän postauksen tekstit ja sun kommentit on melkein ku omasta suusta 😀 mut tsemppiä! 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 
Tykkää jutusta